Asema

Poimintoja viihteen paremmalta puolelta

American Horror Story – 2. tuotantokausi (2012)

AHS 2 posterAmerican Horror Storyn ensimmäistä tuotantokautta ihmeteltiin Asemassa jokin aika sitten. Tänään perehdytään toiseen tuotantokauteen, joka tunnetaan yleisesti nimellä American Horror Story: Asylum. Koska kyseessä on ns. antologiasarja, muodostaa toinen tuotantokausi ensimmäisestä kaudesta täysin irrallisen kokonaisuuden. Ainoat kytkökset ensimmäiseen tuotantokauteen ovat tekijätiimi sekä tietyt tuotannolliset yhteispiirteet, kuten alkutunnuksen musiikki ja graafinen ilme. Molemmat kaudet keskittyvät pääosin tiettyyn rakennukseen sijoittuvien tapahtumien kuvaukseen. Ensimmäisellä kaudella tuo talo oli komea, viktoriaaninen murhatalo, toisella kaudella taas katolisen järjestön ylläpitämä mielisairaala.

Hulluja ja puolihulluja

Briarcliffin mielisairaalassa eletään vuotta 1964. Nuori toimittajalupaus Lana Winters (Sarah Paulson) saapuu sairaalaan tarkoituksenaan tehdä juttu laitoksen oloista ja potilaista. Valitettavasti häntä opastava sisar Jude (Jessica Lange) tökkii halkoja Lanan rattaisiin minkä ehtii. Sisar Jude ei pidä nuuskijoista, ja ennen kuin Lana ehtii kaivaa muistilehtiötään esiin, huomaa hän joutuneensa vasten tahtoaan Briarcliffin potilaaksi.

AHS-2-lana

Lana pääsee tutustumaan Briarcliffiin paremmin kuin uskaltaa edes toivoa.

Samaan aikaan kaupungissa riehuu Verinaamaksi nimetty sarjamurhaaja. Virkavalta ilmoittaa saaneensa Verinaaman kiinni ja toimittaa murhista epäillyn nuoren Kit Walkerin (Evan Peters) säilöön Briarcliffiin. Walker kiistää sinnikkäästi syyllisyytensä, mikä ei sairaalan henkilökuntaa juuri hetkauta – kuka nyt hullua uskoisi?

Laitoksessa potilaisiin ja heidän puheisiinsa suhtaudutaan jäätävän välinpitämättömästi. Näkemys mielisairaista ja heidän hoitotarpeistaan ovat arkaaisia. Käytössä ovat modernien psyykenlääkkeiden ohella kaikki klassiset menetelmät sähköshokeista, vesihoidoista ja lobotomiasta lähtien. Kahta ensin mainittua tosin käytetään Briarcliffissa pikemminkin rangaistuksena kuin hoitokeinona.

Sisar Juden lisäksi sairaalassa on kaksi muutakin johtohahmoa: Monsignore Timothy Howard (Joseph Fiennes) ja tohtori Arthur Arden (James Cromwell). Vallanhimo riivaa kaikkia kolmea, ja he tallovat toistensa varpaita minkä ehtivät. Jaksojen edetessä käy ilmeiseksi, että henkilökunnan keskushahmoista kaikilla on menneisyydessään ikäviä salaisuuksia, joiden myötä hahmot asettuvat uudenlaisiin valtasuhteisiin toisiinsa nähden. Ja aivan kuin laitoksen johtaminen ei jo sinällään olisi tarpeeksi vaikeaa, ilmestyy itse paholainen sotkemaan pakkaa entisestään.

AHS-2-nunnat

Sisar Juden ja sisar Mary Eunicen (Lily Rabe) välille syntyy kärhämää.

Toisen tuotantokauden keskeisimpiä teemoja ovat häilyvät rajat poikkeavan ja normaalin välillä. Kysymys siitä, kuka on hullu ja kuka terve, näyttäytyy sarjassa pitkälti määrittelykysymyksenä. Sekopäisiä ja sadistisia ihmisiä löytyy Briarcliffissä niin potilaiden kuin hoitohenkilökunnankin joukosta.

Tuotantokauden kuvaama 60-luku oli suurten yhteiskunnallisten muutosten aikaa. Tämä painopiste näkyy myös sarjan teemoissa, joista esille nousevat vaihtoehtoiset perhemallit sekä naisten ja vähemmistöjen asema. Ehkäpä kaikkein vahvoin näistä teemoista on juuri naisten asemassa tapahtuva muutos. Sarjan keskeisimmät naishahmot eli Lana Winters ja sisar Jude ovat kumpikin omalla tavallaan vahvoja naisia, jotka joutuvat tekemään valtavasti töitä saavuttaakseen edes jotakuinkin saman aseman kuin mieskollegansa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että välillä on turvauduttava myös likaisiin keinoihin.

Kuoppia puolimatkassa

American Horror Storyn toinen tuotantokausi on käsikirjoituksen puolesta varsin epätasainen. Ihastuttavinta tuotantokauden tarinassa on tietty ennalta-arvaamattomuus: henkilöiden väliset valtasuhteet kiepsahtelevat sarjan mittaan useampaankin otteeseen uusiin asetelmiin. Muutokset ja käänteet ovat pääosin perusteltuja ja hyvin taustoitettuja, mutta mukaan mahtuu myös muutama epäuskottava ratkaisu.

Sarjan ensimmäiset jaksot kulkevat kompastellen ja törmäillen: katsojan on vaikea hahmottaa, mikä on kunkin henkilöhahmon painoarvo ja ketkä ovat tulleet sarjaan jäädäkseen. Tuotantokauden puolivälissä kolaroidaan jo pahasti. Etenkin jaksot 4–7 ovat paikoin suorastaan rasittavaa katseltavaa. Kauden keskivaihetta kuohii kaksi ongelmaa: epäuskottavat ja typerät kliseet sekä liiallinen synkkyys. Kliseitä en käsittele tässä tarkemmin, jotta lukijat säästyvät spoilereilta. Lisäksi keskijaksoihin on kasattu niin suuri määrä kärsimystä, epätoivoa ja mädännyttä ihmisluontoa, että sarja alkaa hetkeksi tuntua liiankin vastenmieliseltä. Onneksi loppua kohden kliseet unohtuvat ja toivo sekä elämänhalu alkavat taas vallata alaa. Muista siis: älä lopeta tämän tuotantokauden katsomista puoleenväliin, vaan jatka vähintään kahdeksanteen jaksoon asti.

AHS-2-enkeli

Kuolemanenkeli tuo toivoa hädän keskelle.

Ylipäätään toinen tuotantokausi on graafisesti aloituskautta rujompi ja kauhuelokuvamaisempi. Väkivaltaa nähdään enemmän, samoin sen jälkiä. Tuotantokaudelle mahtuu muutama kohta, joissa katsojaa saattaa ottaa vatsanpohjasta, ja K16-ikäraja tuntuu paikoin matalalta. Onneksi mukana on myös suorastaan romanttisia kauhuelementtejä, kuten sarjan puolivälin jälkeen mukaan ilmestyvä kuolemanenkeli (Frances Conroy). Paradoksaalista kyllä, juuri kuolemanenkelin saapumisen myötä sarjaan leviää toiveikkaampi ja elämänuskoisempi perusväre.

Asema ei myönnä American Horror Storyn toiselle tuotantokaudelle seriffintähtiä, mutta jää silti odottamaan kolmannen ja neljännen tuotantokauden rantautumista Suomeen.

Hyvät:
– Mahtavat henkilöhahmot: sisar Jude, kuolemanenkeli
– Tuotantokauden lopussa avoimia kysymyksiä jää sopivasti
– Briarcliffin interiöörit, erityisesti spiraalina avautuva aulaportaikko

Pahat:
– Nykyaikaan sijoittuva tarina roikkuu mukana turhana rämpäleenä liian monen jakson ajan
– Kauden keskivaiheen suvantokohta

Rumat:
– Muutama kliseinen hahmo ja epäuskottava juonenkäänne

Kenelle: Toimintarikkaan ja dramaattisen kauhun ystäville.

Sarjan toinen tuotantokausi on katsottu arvostelua varten Netflixistä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: