Asema

Poimintoja viihteen paremmalta puolelta

InFAMOUS: Second Son (PlayStation 4, 2014)

infamous-second-son-boxInFAMOUS-pelisarja tehtiin tunnetuksi jo edellisellä konsolisukupolvella PlayStation 3 -pelien muodossa. Kaksi edellistä inFAMOUS-peliä esittelivät samalla hieman uudenlaisen tavan tehdä supersankaritoimintaa.

Ei ollut entuudestaan tunnettuja tai muualta lisensoituja sarjakuvahahmoja. Ei valmiiksi rakennettua universumia, jossa jouduttaisiin noudattamaan ennalta määrättyjä elokuvan, sarjakuvan tai muun taidemuodon sääntöjä.

Raikas uusi konsepti, osittain uusi pelityyppi ja täysin tabularasamainen tilanne. Tästä oli hyvä rakentaa kokonainen peli-franchise ja hyvin tuo myös näytti onnistuvan. Uuden konsolisukupolven myötä pelisarja myös siirtyi sujuvasti uudelle laitteelle, PlayStation 4 -pelikonsolin yksinoikeuspelinä.

Karman värikirjo

InFAMOUS: Second Son kertoo nuoren vaihtoehtoisnuoren, Delsin Rowen tarinaa. Delsin ei ole varsinaisesti sankariainesta. Hän on farkkutakkiin ja pipoon pukeutuva viittä vaille nuorisorikollinen, eräänlainen nilkin ja tulevan pitkäaikaistyöttömän välimalli. 2000-luvun grunge-jätkä ilman bändiä.

Spraymaalipullo kyllä löytyy, mutta skeittilauta puuttuu. Kaikesta huolimatta Delsin ei ole oikeastaan lainkaan pöllömpi jätkä. Tai sitten on, sillä lähes heti alusta alkaen pelaajalle annetaan mustavalkoinen vapaus valita pelaanko hän superrikollista vai supersankaria. Kerääkö hän hyvää sinistä, hyvää karmaa vai punaista ja pahaa.

Riippumatta siitä kumman puolen pelaaja pitkin peliä tehtävien valintojen ja sivutehtävien kautta valitsee, hän on bioterroristi ja poliisina työskentelevä isoveli on hänen siipimiehensä ja sidekick-hahmonsa.

Asetelma on siis sekä hieman epätavallinen että kliseinen. Pelaajan ohjastama Delsin on siis sekä rikollinen, ehkä jopa ihmisiä tappava paha sellainen tai kirkasotsainen sankari, mutta riippumatta siitä miten hänen tiensä valitsee, hän taistelee epäoikeudenmukaisuutta vastaan.

Mustavalkoisesta hyvä vastaan paha -asetelmasta huolimatta pelissä lopulta ajetaan ikään kuin hyvää asiaa – muun maailman ja muiden hahmojen reagointitavat vain vaihtuvat. Samalla eroja näkyy myös Delsinin supervoimissa.

infamous-second-son-screenshots-01

Vasemmalla alhaalla voimien energiamittari ja -ohjukset, oikealla kartta. Keskellä ylhäällä Suomessa tuntematon valoilmiö.

Tervetuloa Seattleen!

Pelin miljöönä toimii amerikkalainen Seattlen kaupunki, tuo grungemusiikin kultakaivos 1990-luvulla. Sopivan tiivis keskusta eri kaupunginosineen ja kaupungin tunnusmerkkeineen – muiden muassa Space Needle -torni – on oiva ja raikas ympäristö pelin tapahtumille. Ainakaan Seattlea ei olla liikaa aiemmin peleissä nähty.

Seattlessa voimassa ovat bioterroristivastaisen DUP-organisaation joukot laitteineen, joukkoineen ja rakennelmineen. Paketti kattaa niin ampuma-asein varustetut sotilaat kuin supervoimia omaavat erikoisvastukset. Perinteisiä pomovastustajia ei valitettavasti ole unohdettu ja nämä edustavatkin pelin vähiten kunnianhimoisinta ja ankeita vastustajatarjontaa.

Supervoimansa alussa saava ja niitä tasaisesti matkan varrella kasvattava Delsin matkaa ympäri Seattlea joko jalan tai supervoimien antamien kykyjen avalla. Käytännössä tämä on yleensä jonkin sortin liitoa, kiitoa tai paikasta toiseen tapahtumia viuhahduksia. Pelimaailma tukee eri vaihtoehtoja mukavan hyvin ja monipuolisesti.

Pääjuoni koostuu melko yksinkertaisista tehtävistä, joita tietenkin ryyditetään asiaankuuluvasti dialogilla ja peliin sopivilla motivaattoreilla. Tarina ei ole erikoinen, saati korkealentoinen, mutta se ajaa asiansa pelityypin huomioiden oikein hyvin. Supersankarisarjakuvia lukeneet ovat pelissä kuin kotonaan.

Pääjuonen myötä Delsin saa uusia supervoimatyyppejä, joiden väliset erot eivät tosin lopulta ole kovinkaan suuria. Jokaisessa voimatyypissä on käytännössä liikeominaisuus, ampumisominaisuus, vahvempi, mutta rajoitettu ammus sekä jonkin oma erikoiskeino.

Samankaltaisuuksista huolimatta homma toimii mukavasti ja eri supervoimia tarjotaan käyttöön sopivan tiheästi tai ainakin jonkinlaisia vahvistuksia näihin tarjoten.

Pääjuonen sivussa voidaan tehdä erilaisia sivutehtäviä, jotka vaihtelevat vandalisminomaisesta spraymaalailusta DUP-joukkojen tai -tukikohtien murjontaan, salaisten agenttien metsästykseen tai esimerkiksi kateissa olevien äänitiedostojen keräilyyn.

Kaava toistuu hyvin samanlaisena, mutta virkistävää onkin kuinka mielellään näitä eri osasia lopulta kerää tai tekee pääjuonen ohella. Kun hommasta vielä palkitaan pienimuotoisesti, mutta tyydyttävästi, kaiken oheissälän tekee tyytyväisenä turhautumatta maailman kokoon tai tekemisen määrään.

Kaikkiaan Second Sonia on mukava pelata, eikä peli rankaise liikaa virheistä tai tee oheistekemisestä turhauttavaa pakkopullaa, olipa kyse sitten pääjuonesta tai sivuhommista.

infamous-second-son-screenshots-02

Neonvalot 1980-luvun hömpötystäkö? Think again!

Uuden sukupolven ensiaskeleet

InFAMOUS: Second Son ei ole aivan niin näyttävä kuin mitä voisi PS4-yksinoikeudelta odottaa. Pelien kasvografiikat ovat enemmänkin edellissukupolvea ja etenkin avoimen pelimaaliman taustahahmot, etenkin rivikansalaiset, ovat todella pökkelöä pahviukkotasoa. Grand Theft Auto -pelisarjan elävyyteen ei valitettavasti päästä. Ei edes lähelle.

Piirtoetäisyyden, valo- ja väriefektien osalta peli taas loistaa kivasti. Second Sonin erikoisvoimat ovat nättejä katsoa, etenkin neonvalovoimiin perustuvat erikoisvoimat. Korkeiden rakennusten katolle, joihin myös pääsee käytännössä aina melko vapaasti menemään, kiivetessään on mukava katsella ympäriinsä ja ihailla Seattlen maisemia rakennuksineen ja valoineen.

Toinen kehaisun arvoinen asia on pelin ääninäyttely. Se on kaikin puolin mallikasta, eikä mukana ole Skyrimin tapaisia nolouksia lainkaan. Kaikki keskeiset hahmot kuulostavat asialliselta. Etenkin Delsin tuntuu oikeasti ikäiseltään. Ainoa miinus tulee tiettyjen fraasien jatkuvasta toistosta.

Kehaistava on myös yleistä pelattavuutta. Kontrollit tulevat hetken pelaamisen päästä kuin selkäytimestä eikä pelissä tarvitse turhautua siihen, jos hahmo tuntuu tekevän omiaan, mitä nyt tiettyjen voimien kanssa suhailu vähän harjoittelua vaatiikin.

Pyyhkeitä taas antaisin vaatimattomasta, ankeasta ja itseään toistavasta musiikista. Etenkin, kun tietyt musapätkät tuovat mieleen lähinnä päähän jäävät televisiomainosmusat. Tämä on pieni paha, sillä useimmiten musiikin läsnäoloa edes noteeraa.

infamous-second-son-screenshots-03

Delsin ei pode korkeanpaikankammoa. Seattle bioterroristin silmin.

Vapaus valita oikein

InFAMOUSin tarjoama näennäisen avoin pelimaailma, alati päivittyvät supervoimat sekä hyvän ja pahan välillä valittava tarinapaketti ovat kaikki onnistuneita ratkaisuja.

Noin parikymmentuntisen – sivutehtävät sisältäen – kestonsa ajan peli ei tuntunut käyvän tyhjäkäynnillä tai pakkopullalta, vaan siitä nautti eheänä, miellyttävänä pelikokemuksena alusta loppuun asti.

Pelin sisältämät pomotaistelut tuntuivat toki turhalta ja etenkin liian pitkiltä – dramaattisuutta tai uhkaavuutta kun ei lisää se, että samoja vaiheita yhdessä taistelussa käydään läpi muutamankin kerran ennen kuin pomovastuksen energiapalkki loppuu.

Vikoja ja hyviä ominaisuuksia puntaroitaessa InFAMOUS: Second Son jää roimasti positiivisen puolelle. Se on ehdottomasti parhaita PS4-pelejä, mitä pelikonsoli on alkuvaiheessa alustalleen saanut. Erinomaista toimintaa hyvin tehtynä. Tätä ei ole syytä missata.

SheriffinTahti2 Asema antaakin InFAMOUS: Second Sonille tästä syystä kaksi seriffintähteä.

 

Hyvät:
– Ääninäyttely ja äänimaailma
– Kaunis pelimaailma väriefekteineen
– Hahmon hallittavuus ja pelattavuus
– Seattlen kaupunki ja avoin pelimaailma
– Vapaaehtoiset ja rennot sivutehtävät
– Delsin pelattavana päähahmona
– Kaksi eri hahmotarinaa

Pahat:
– Tympeät ja mielikuvituksettomat pomotaistelut
– Zombiemaiset kansalaiset ovat kuin pahvitauluja

Rumat:
– Kasvografiikka edellistä sukupolvea
– Mitäänsanomaton musiikki: paikoin tulee mieleen matkatoimiston mainosmusat
– Mustavalkoinen moraalimaailma

inFAMOUS Second Son on saatavilla vain PlayStation 4 -pelikonsoleille.

Tutustu peliin alla olevan videon myötä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: